|
T i i b e t i n m a s t i f f i n r o t u m ä
ä r i t e l m ä
TIIBETINMASTIFFI
(DO-KHYI)
Alkuperämaa: Tiibet
Vastuu: FCI
|
Ryhmä: 2
FCI:n numero: 230
Hyväksytty: FCI 2.4.2004
SKL-FKK 30.10.2005 |
KÄYTTÖTARKOITUS: Seura-, vahti- ja vartiokoira.
FCI:N LUOKITUS:
Ryhmä 2 pinseri- ja snautserityyppiset, molossityyppiset
sekä sveitsinpaimenkoirat, alaryhmä 2.2 vuoristotyyppiset
molossirodut; käyttökoetulosta ei vaadita.
LYHYT HISTORIAOSUUS:
Tiibetinmastiffi (do khyi) on Himalajan paimentolaisten ikivanha
työkoira ja Tiibetin luostareiden perinteinen vahti. Antiikin
ajoista lähtien rotu on ollut voimakkaasti myyttien ympäröimä.
Aristoteleen (384 – 322 e.Kr.) maininnasta Aasiaan vuonna
1271 matkanneen Marco Polon kuuluisiin kirjoituksiin saakka kaikki
historialliset selonteot ylistävät tiibetinmastiffin
niin fyysistä kuin psyykkistäkin luontaista vahvuutta
ja vaikuttavuutta. Jopa sen haukkua on kuvattu ainutlaatuiseksi
ja rodun tarkkaan vaalituksi erityispiirteeksi. Menneiden aikojen
johtavat eurooppalaiset kynologit kuten Martin ja Youatt, Megnin,
Beckmann ja Siber sekä Strebel ja Bylandt ovat tarkasti kuvailleet
tiibetinmastiffirotua, sillä heitä on kiehtonut sen
alkuperä ja osuus tiibetiläisessä kulttuurissa.
Rotua on jopa pidetty kaikkien kookkaiden vuoristokoira- ja mastiffirotujen
esi-isänä. Yksi ensimmäisistä tunnetuista
länteen saapuneista tiibetinmastiffeista oli uros, jonka
lordi Hardinge (Intian silloinen varakuningas) lähetti Länsi-Intiasta
kuningatar Victorialle vuonna 1847. Myöhemmin, 1870-luvulla,
Edward VII (silloinen Walesin prinssi) toi kaksi koiraa mukanaan
Englantiin. Varhaisessa vaiheessa kirjattiin tiibetinmastiffipentue,
joka syntyi Berliinin eläintarhassa vuonna 1898.
YLEISVAIKUTELMA:
Voimakas, raskastekoinen, hyvärakenteinen ja vankkaluustoinen.
Olemus on vaikuttava, arvokas ja totinen. Koirassa yhdistyy majesteettinen
vahvuus, jykevyys ja kestävyys; se kykenee työskentelemään
kaikenlaisissa ilmasto-olosuhteissa. Rotu on hitaasti kehittyvä,
nartut ovat täysin kehittyneitä vasta 2 – 3-vuotiaina
ja urokset aikaisintaan 4-vuotiaina.
TÄRKEITÄ
MITTASUHTEITA: Etäisyys niskakyhmystä otsapenkereeseen
on sama kuin otsapenkereestä kirsun kärkeen, joskin
kuono voi olla hieman lyhyempi. Runko on hieman säkäkorkeutta
pitempi.
KÄYTTÄYTYMINEN
/ LUONNE: Itsenäinen ja suojeleva, kunnioitusta herättävä.
Erittäin uskollinen perheelleen ja reviirilleen.
PÄÄ:
Leveä, raskas ja voimakas. Aikuisella koiralla on päässä
poimu, joka voi ulottua silmien yläpuolelta suupieleen.
KALLO-OSA: Leveä,
vain hieman kaareva. Niskakyhmy on voimakkaasti korostunut.
OTSAPENGER:
Selvästi erottuva.
KIRSU: Leveä
ja karvapeitteen väristä riippuen mahdollisimman tumma.
Sieraimet ovat avoimet.
KUONO-OSA: Melko
leveä, täyteläinen ja syvä. Kuonon kärki
on neliömäinen.
HUULET: Hyvin
kehittyneet ja alaleuan peittävät.
LEUAT / HAMPAAT / PURENTA:
Leuat ovat voimakkaat. Täydellinen, säännöllinen
ja täysihampainen leikkaava purenta ts. yläleuan hampaat
asettuvat tiiviisti alaleuan hampaiden eteen; hampaat ovat suorassa
kulmassa leukoihin nähden. Tasapurenta hyväksytään.
Hampaat asettuvat tiiviisti.
SILMÄT:
Keskikokoiset, kaukana toisistaan, soikeat ja hieman viistot.
Silmät ovat väriltään mitä tahansa ruskean,
karvapeitteen väriin sointuvaa sävyä, mitä
tummemmat sen parempi. Silmäluomet ovat tiiviit. Ilme on
omanarvontuntoinen.
KORVAT: Keskikokoiset,
kolmiomaiset ja riippuvat, kallon ja silmän väliselle
tasolle kiinnittyneet, eteenpäin taittuneet ja suuntautuneet,
tiiviisti päänmyötäiset; tarkkaavaisen koiran
korvat suuntautuvat eteenpäin. Korvalehdet ovat pehmeän
ja lyhyen karvan peittämät.
KAULA: Vahva,
lihaksikas ja kaareva. Löysää kaulanahkaa ei saa
olla liikaa. Kaulassa on paksu, pystykarvainen kaulus, joka on
nartuilla uroksia vähemmän korostunut.
RUNKO: Vahva.
SELKÄ:
Suora ja lihaksikas.
LANTIO: Leveä
ja melko tasainen.
RINTAKEHÄ:
Melko syvä, kohtalaisen leveä ja kyynärpäiden
alapuolelle ulottuva. Rintakehä on kaarevien kylkiluiden
johdosta sydämenmuotoinen.
HÄNTÄ:
Keskipitkä ja runsaskarvainen, ylös selkälinjan
tasolle kiinnittynyt, korkea-asentoinen ja löysästi
selälle kaartuva koiran ollessa tarkkaavainen tai liikkeessä.
RAAJAT
ETURAAJAT
YLEISVAIKUTELMA:
Eturaajat ovat suorat, hyvin kulmautuneet ja kauttaaltaan vahvan
karvan peitossa.
LAVAT: Viistot
ja lihaksikkaat.
KYYNÄRPÄÄT:
Eivät sisään- eivätkä ulospäin kääntyneet.
KYYNÄRVARRET:
Suorat ja vahvaluustoiset.
VÄLIKÄMMENET:
Vahvat ja hieman viistot.
KÄPÄLÄT:
Melko suuret, vahvat, pyöreät ja tiiviit. Selvästi
kaareutuneiden varpaiden välit on hyvin karvoittuneet.
TAKARAAJAT
YLEISVAIKUTELMA:
Takaraajat ovat voimakkaat, lihaksikkaat, hyvin kulmautuneet ja
takaa katsottuna yhdensuuntaiset.
REIDET: Melko
pitkät, vahvat; lihaksisto on voimakas ja kova, mutta ei
ulkoneva.
POLVET: Hyvin
kulmautuneet.
KINTEREET: Vahvat
ja matalat. Takaraajoissa voi olla kannukset.
KÄPÄLÄT:
Kuten etukäpälät.
LIIKKEET: Voimakkaat,
aina keveät ja joustavat; pitkä ja tehokas askel. Nopeuden
lisääntyessä koiralla on taipumus yksijälkisyyteen.
Käynnissä liikkeet vaikuttavat hyvin verkkaisilta. Koira
kykenee toimimaan vaihtelevassa maastossa kestävästi
ja notkeasti.
KARVAPEITE
KARVA: Karvan
laatu on tärkeämpi kuin määrä. Karva
on karheaa ja tiheää; peitinkarva ei saa olla liian
pitkää. Kylmänä aikana aluskarva on tiheää
ja melko villavaa, lämpiminä kuukausina melko niukkaa.
Urosten karvapeite on huomattavasti runsaampi kuin narttujen.
Karva on hienolaatuista, kuitenkin karheaa, suoraa ja pystyä,
ei koskaan silkkistä, kiharaa tai laineikasta. Kaulassa ja
lavoissa karvapeite on tuuhea ja muodostaa kauluksen. Häntä
on tuuhea ja runsaskarvainen, reisien takaosassa on selvät
housut.
VÄRI: Syvänmusta,
jossa voi olla punaruskeat merkit; sininen, jossa voi olla punaruskeat
merkit sekä kullanväri täyteläisestä
kellanruskeasta syvän punaiseen. Kaikkien värien tulee
olla niin puhtaat kuin mahdollista. Punaruskea väri vaihtelee
syvän kastanjanruskeasta vaaleampaan. Valkea tähti rinnassa
on sallittu ja hyvin pienet valkoiset merkit käpälissä
hyväksytään. Punaruskeat merkit voivat olla silmien
yläpuolella, raajojen alaosassa ja hännän alapuolella.
Kuonossa voi olla punaruskeat merkit, ja silmien ympärillä
suvaitaan silmälasikuvio.
KOKO
SÄKÄKORKEUS:
Urokset vähintään 66 cm, nartut vähintään
61 cm.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista
luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.
VAKAVAT VIRHEET:
Fyysisen kunnon ja kiinteyden puuttuminen; kevyt pää
tai voimakkaasti poimuinen päänahka; riippuvat huulet;
liioiteltu kaulanahka; suuret ja/tai alas kiinnittyneet korvat;
vaaleat silmät tai tuijottava katse; puutteellinen pigmentti
erityisesti kirsussa; tynnyrimäinen rintakehä; tiukasti
lantion päälle kiertynyt häntä; ylikulmautuneet
tai suorat takaraajat; raskaat, väkinäiset liikkeet;
säkäkorkeuden alitus, sallittu poikkeama 2 cm.
HYLKÄÄVÄT
VIRHEET: Aggressiivisuus tai voimakas arkuus; ala- tai
yläpurenta; kaikki muut kuin edellä mainitut värit
esim. valkoinen, kerma, harmaa, maksanruskea, liila, juovikas
(brindle) sekä monivärisyys. Selvästi epänormaali
rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä
virheitä.
HUOM. Uroksilla
tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin
laskeutuneina kivespussiin.
|